| -Mina kammoan yleisoa. | I live in dread of audiences. |
| Kai te tiedätte että kammoan - Totta kai, isä. | You do know I'm dreading this, don't you? |
| Minä kammoan hylkäämistä koko kehollani. | But I've started to feel a sort of physical dread of desertion. |
| Sitä minä kammoan | And how I dread it |
| Sitä, mistä joskus uneksin, nyt kammoan. | What I once used to dream I now dread. |
| Ei ihme, että kammoat työviikkoa. | It's no wonder you dread your work week. |
| Luulin, että kammoat sitä. | I thought you were dreading this thing. |
| Jokainen Quanticosta valmistuva kammoaa sitä, mutta me kaikki käymme sen. | Every Quantico graduate dreads it, but we all do it. |
| Nyt siirrymme osaan, jota kammoatte - mutta meidän on opittava se. | I know you dread, but we have to learn it. |
| Ei. Sinne, mitä tytöt kammoavat. | Like someplace girls dread. |
| Häntä pitää kutsua sedäksi, vaikka hän kähmii takamustani... ja esittää sen kysymyksen, jota sinkut kammoavat. | Someone who insists I call him "Uncle" while he gropes my ass... and asks me the question dreaded by all singletons. |
| Perheen rauhallisimmatkin kammoavat sitä. En voi paeta tunnetta, että jos kaikki jatkuu samaa rataa, lopusta tulee pelottava, salaperäinen ja peruuttamaton. | There's a dread to even the calms of this family lately, and I cannot escape the feeling if things continue on this course, it is building to some fearful and mysterious and irreparable end. |
| Minä kammosin niitä sokeriruusuja. | I dreaded those sugar roses. |
| Siinä se tuli. Kysymys, jota Lynette kammosi. | And there it was -- the question that Lynette always dreaded. |
| Sellaista kammoa vapaasti kelluva pöytä ja sellaista. | That kind of dread,.. ..that free-floating whatnot and all. - Mm-hm. |
